Luvassa lämpimiä talvisateita

8dd60e8c-c245-4337-98da-425c112e99f4 DSC_0235 DSC_0237 kuva_Meeri kuva228 kuva229

Vierailumme Ilmatieteenlaitoksella oli mielenkiintoinen. Pääsimme tutustumaan itse kyseessä olevaan rakennukseen sekä myös sen toimintaan. Ennen talon esittelykierrosta saimme kuulla kaksi esitelmää. Aluksi ylimeteorologi Sari Hartonen kertoi meille sääennusteiden synnystä. Hän sanoi kaikkien ennusteiden perustuvan  havaintotietoihin. Näitä havaintotietoja Ilmatieteenlaitos saa satelliittien välityksellä sekä havaintoasemilta ympäri Suomea. Asemien havainnoista jopa noin 98%  on automaattisia. Ilmatieteenlaitos hyödyntää myös tutkatietoa esim. pilvisyydestä. Meteorologit laativat lopullisen ennusteen käyttäen apunaan erilaisia sääennustemalleja. Ilmatieteenlaitoksen havaintoja on mahdollista päästä myös itse rekisteröitymällä Avoimen datan palveluun.

Seuraavaksi tutkija Tiera Laitinen puhui meille ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja kertoi miten sen arvellaan vaikuttavan tulevaisuudessa. Samalla hän kertoi omasta tutkimusaiheestaan ja yleisesti tutkimustyöstä ilmatieteenlaitoksella. Ilmatieteen laitoksella työskentelee 700 henkeä, joista noin puolet on tutkijoita. Laitos on vahvasti mukana tutkimassa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ilmakehään meillä ja maailmalla. Ilmatieteenlaitos on mukana kansainvälisessä tutkimustyössä muun muassa Etelänavalla.

Tiera Laitinen kertoi, että ennusteita kasvihuoneilmiön kiihtymisen vaikutuksesta ilmastoon on erilaisia. Ennusteet eroavat toisistaan, koska eri osatekijöiden yhteisvaikutuksia on vaikeaa arvioida esim.merivirrat. Lisäksi emme tiedä tarkasti miten päästöt tulevat kehittymään tulevaisuudessa. Ollaan kuitenkin ennustettu, että Suomen talvet tulevat kehittymään lämpimämpään, sateisempaan sekä epävakaisempaan suuntaan.

Vierailun huipennus oli tutustuminen itse rakennukseen. Se oli yllättävän hieno ja moderni; lasia oli käytetty paljon. Kerroksia oli monta ja näkymät ylemmistä kerroksista olivat mahtavat. Keskelle jätetty avoin tila ja silta sen poikki tarjosivat erikoisen näkökulman; ensimmäisen kerroksen varavesiallas näytti ylhäältä katsottuna aivan uima-altaalta, jonka ympärille oli sijoiteltu aurinkotuoleja. Lisäksi näimme meteorologien työpisteet ja museollisen kokoelman mittauslaitteista. Aulan korkea pylväs sinisine palkkeineen antoi reaaliaikaista tietoa aallon korkeudesta Pohjoisella Itämerellä.

Opintomatka Tallinnaan

WP_20140512_09_57_41_Pro WP_20140512_10_28_45_Pro WP_20140512_13_23_48_Pro WP_20140512_13_22_52_Pro WP_20140512_10_09_23_Pro WP_20140512_10_36_48_Pro

Maanantaina 12.5. kurssimme suuntasi Globe-yhteistyövierailulle Tallinnaan Gustav Adolfi –kouluun, jossa maantieteen opettaja Katri Mirsk oli suunnitellut meille mielenkiintoisen ohjelman. Vierailun aluksi kolme oppilasta kierrätti meitä upeassa, vuonna 1631 perustetussa koulussa. Tämän jälkeen pääsimme osallistumaan kemian tunnille ja vierailemaan myös matematiikan tunnilla. Nautimme koululounaan ruokalan tunnelmallisten holvikaarten alla, minkä jälkeen aloitimme varsinaisen Globe-osuuden.  

Globe-kurssilaisemme Niklas Tapper oli laatinut ilmastonmuutosta koskevan kyselyn, joka oli aiemmin keväällä teetetty osalle oman koulumme oppilaita. Kouluavustaja Taimi Lavonen oli ystävällisesti kääntänyt kyselyn viron kielelle, ja opettaja Taina Makkonen oli siirtänyt kyselyn Socrative-ohjelmaan, joka mahdollistaa kyselyn toteuttamisen vuorovaikutteisesti esim. mobiililaitteilla. Vierailulla tämä kysely päästiin toteuttamaan Gustav Adolfi –koulun 10B-luokalle. Kyselyssä mitattiin sekä ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita että ilmastonmuutosta koskevaa faktatietoa. Tulokset nähtiin reaaliaikaisesti ja niiden pohjalta keskusteltiin. Niklas Tapper piti esityksen Viikin normaalikoulusta sekä tuloksista, joita omassa koulussamme saatiin em. ilmastokyselystä. Koulusta lähdettyämme kävimme vielä KGB-museossa ja kävelimme Tallinnan vanhassa kaupungissa. Jäämme odottamaan Gustav Adolfi-koulun vastavierailua Viikkiin ensi lukuvuonna!

Vierailu Maantieteen laitokselle

Vierailimme 13.1.2014 Maantieteen laitoksella (kuva alla), jossa Olli Ruth piti meille ensin luentoa ja sitten kierrätti ympäri rakennusta.

10363799_747985968569511_1561887622_n

Luento itsessään keskittyi Suurpellon alueen tilanteeseen Suurpellon pienilmasto- projektin tiedoilla. Meille kerrottiin mm. alueen kaupungistumisen myötä tapahtuneista paikallisten purojen veden laadun ja määrän muutoksista, Suurpellon maaperästä ja sen aikakausista (josta kairalla otettu maapalan kuva alla), sekä Suurpellon kasvillisuuden kehityshistoriasta.

10330256_747986975236077_6389586296292018220_n

Olli Ruth kertoi myös kaupunkivesistä, jotka ovat hänen tutkimusalaansa. Ne ovat hyväksi virkistysalueissa, joissa ne toimivat ekologisina kätävinä ympäröivän pienen metsäisen alueen kanssa, joista esim. ketut ja linnut hyötyvät. Kaupinkivesine ongelma on kuitenkin roskaaminen, joka vaikutaa varsinkin veden laatuun.

1526446_747986875236087_7804159701631970716_n

 

Pääsimme sitten kiertelemään Maantieteen laitoksella, ja ehkäpä ryhmämme lempinähtävyydeksi tuli eri kivilajeista tehty Suomen kartta, joka havainnollistaa hyvin eri alueiden kallioperän kivilajit ja niiden vaihtelevuuden Suomen kallioperässä.

10345112_747985975236177_1396733242_n

 

 

Elisa Roinisto ja Meri Oja

Pilvibongausta

Tiistaina 15.4. saimme vieraaksemme ilmastontutkija Ella-Maria Kyrön, joka kertoi Globe-kurssilaisille pilvien synnystä, koostumuksesta, merkityksestä ja nimeämisestä. Mukana oli myös iso joukko biologian, maantieteen, fysiikan ja matematiikan opetusharjoittelijoita, jotka saivat pilvitietouden lisäksi  käytännön mallin oppiaineiden välisestä intergraatiosta ja Globe-toiminnasta. Luennon jälkeen menimme ulos ja tutkimme koulun pihalta näkyviä pilviä Ella-Marian johdatuksella.

WP_20140415_14_55_55_Pro WP_20140415_15_57_11_Pro WP_20140415_15_57_57_ProWP_20140415_15_57_06_Pro

Lumensyvyysmittauksia Globe-kurssin ja alaluokkien yhteistyönä

Koulumme, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, 1. – 6. luokkien ekovinkkaajat tekivät torstaina 6.2.2014 lumensyvyysmittauksen koulumme takana aukeavilla Viikin pelloilla. Heitä opastivat lukiomme GLOBE-kurssilaiset sekä GLOBE-kurssia vetävät opettajat ja ekovinkkaamisesta vastaava alaluokkia opettava opettaja.

Ekovinkkaajien tekemä lumensyvyysmittaus on osa kansallista, vapaaehtoistoimintaan perustuvaa, lumensyvyysmittauskampanjaa, jonka avulla Ilmatieteen laitos on määrittänyt Suomen lumipeitteen syvyyttä vuodesta 1919 lähtien. Viralliset kansalliset mittauspäivät ovat 15.1. ja 15.3., mutta koulut voivat mitata lumipeitteen paksuutta näiden päivien lisäksi vaikkapa viikoittain tai harvemmin haluaminaan ajankohtina.

WP_20140206_10_09_29_Pro

WP_20140206_10_10_55_Pro

Itse mittaus toteutettiin kolmen pisteen lumensyvyysmittauksena. Lumipeitteen paksuus selvitettiin käsivarren mitan päässä kulkusuunnasta oikealle, eteenpäin ja vasemmalle. Näitä mittaussarjoja tehtiin viisi kappaletta, ja mittauspaikat sijaitsivat noin kymmenen metrin päässä toisistaan.

lumimittaus2lumimittaus 1

Koulumme 1. – 6. luokkien ekovinkkaajat ottivat lumensyvyyden mittaamisen mielenkiinnolla vastaan. Tunnelma oli iloinen, ja sääkin oli suosiollinen: kirkasta ja pientä pakkasta. Ekovinkkaajat olivat mielissään päästessään osallistumaan oikeaan tieteelliseen tutkimukseen, ja he tekivät innolla mittauksia omissa pienryhmissään. Lukiolaisten ja opettajien ei tarvinnutkaan kuin vähän neuvoa mittausten alkutoimissa ja mittauspaikkojen valinnassa.

Niklas Tapper

Vieraana Achim Drebs ilmatieteen laitokselta

Globelaisten vieraaksi saapui vanhempi tutkija Achim Drebs ilmatieteen laitokselta kertomaan kaupunki-ilmastosta ja lämpösaarekeilmiöstä.

Ensiksi saimme kuulla hieman ilmastotutkinnan historiaa. Kuinka aluksi eräs tutkija Lontoossa alkoi tehdä omia tutkimuksiaan harrastepohjalta ja tutki Lontoon lämpösaarekeilmiötä. Tutkijaksi päädytäänkin usein harrastepohjan kautta. Ilmastotutkinnalla on pitkä historia, jonka aikana on saatu kerättyä paljon dataa, josta on paljon apua, esimerkiksi tutkittaessa ilmaston lämpenemistä.

Drebs on tehnyt tutkimusta lämpösaarekeilmiöstä Helsingin alueella. Tutkimus kesti vuoden, jonka aikana ajettiin sama reitti mittalaitteiden kanssa kaksi kertaa päivässä kerran viikossa. Mittaustulosten perusteella tehtiin Helsingin alueesta teemakarttoja, joissa eri lämpötilat näkyvät pieninä erivärisinä pisteinä.Kartalla näkyi selvästi, että esimerkiksi päärautatieaseman ympäristö oli lämpimämpi kuin keskuspuiston alue. Lämpötilat vaihtelivat parilla asteella. Lämpösaarekeilmiössä on havaittavissa että tiheästi asutuilla ja asfalttisilla alueilla on lämpimämpää kuin harvaan asutuilla alueilla. Ydinkeskustassa onkin lämpimämpää kuin Helsingin ja Sipoon raja-alueella. Lämpösaarekeilmiön voimakkuus vaihtelee myös vuodenaikojen ja säätyypin mukaan, siksi teemakarttoja tehtiin erikseen joka kuukaudelle.

Lämpösaarekeilmiön tutkimustuloksista on hyötyä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Drebs esitteli myös ennusteen lämpösaarekeilmiöstä kaavaillulle Keski-Pasilan pilvenpiirtäjäalueelle. Pilvenpiirtäjät nostaisivat Pasilan rautatieasema-alueen lämpötilaa keskimäärin vain vähän.

Luennoinnin lisäksi pääsimme kokeilemaan ilmastotutkijan kenttätyöskentelyvälineitä. Muun muassa mittasimme kosteutta ilmastotukijan tärkeimmällä ja pettämättömällä välineellä, psykrometrillä. Lisäksi Drebs esitteli muita kosteus- ja lämpömittareita.

 

Jessica Nyyssönen

Ympäristöfilosofi Simo Kyllösen vierailu

2013-12-12 11.56.43

Vieraaksi tunnillemme saapui ympäristöfilosofi Simo Kyllönen. Kyllönen kertoi etiikan kysymyksistä, jotka liittyivät ilmaston muutokseen. Tässä esittelyä mieleen painuneista kysymyksistä.

2013-12-12 11.32.26

Minkälaisia olisivat oikeudenmukaiset päästörajoitteet?

Asian voi nähdä monelta kantilta: määrääkö valtion päästöjen historia vai nykytilanne? Vaikuttaako asiaan valtion väkiluku vai se, kuinka voimakkaasti ilmastonmuutos vaikuttaa alueeseen? Jokaisella valtiolla on ymmärrettävästi oma kantansa. Kuka kantaa vastuun?

Kyllönen esitteli meille esimerkin: Joen rannalla tehdas päästää myrkkyä veteen, mikä saastuttaa joen. Kuka on tässä vastuussa?

Ilmastonmuutoksella tulee olemaan suurin vaikutus ihmisiin, jotka elävät 2100-luvulla. Minkälaista vastuuta meillä, 2000-luvun asukkailla, on heitä kohtaan? Kuinka paljon välitämme heistä? Suomessa tehdään paljon päätöksiä. Resursseja täytyy jakaa. Rakennetaanko uusi terveyskeskus vai satsataanko uusiutuvaan energiaan? Kaikki täytyy punnita.

2013-12-12 11.56.57

Kyllönen puhui myös kansalaistottelemattomuudesta. Onko oikein rikkoa lakia jonkin suuremman vaaran edessä? Voimmeko kiivetä hiilivoimalan piippuun tai öljynporauslautalle kiinnittääksemme huomiota ilmastonmuutokseen ja näiden rakennusten vaikutuksiin siihen? Kyllönen itse oli sitä mieltä, että saa. Että oikeastaan juuri tuon tyyppiset tempaukset voivat olla ainoa asia, joilla saadaan muutosta aikaiseksi.

2013-12-12 11.19.28

Päätöksentekijöillä on suuri vastuu, mutta me voimme vaikuttaa päätöksentekijöihin. Minkälaista politiikkaa me kannatamme? Minkälaista tulevaisuutta?

2013-12-12 11.25.04

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuonna 2015 Pariisissa. Koskaan aiemmin ei ole sovittu koko maailmaa koskevasta sopimuksesta. Mitä Pariisissa sovitaan?

Lopulta tunti loppui jo välitunnin puolella, mutte eihän se meitä viikkiläisiä harmittanut. Pää oli täynnä uusia kysymyksiä, ja niitä oli paljon enemmän kuin tunnin alussa. Tavoite oli siis saavutettu.

2013-12-12 11.30.432013-12-12 11.25.30

 

Vilma Heczko ja Jenni Huhtala

 

 

 

Globe-Viikki -kurssin aikataulu ja aiheet

3. JAKSO

ma 2.12.2013 klo 14.45-16.00 Aikataulut, blogi, uutisseuranta, koulun sääasema, lumitutkimus

to 12.12.2013 klo 11.15-12.30 Ympäristöfilosofi Simo Kyllönen vierailee

to 9.1.2014 klo 11.15-12.30 Ilmastotutkija Achim Drebs vierailee: kaupunki-ilmaston tutkimus

ma 13.1. klo 14.30-16.00 Vierailu Maantieteen laitokselle

ma 20.1. klo 14.30-17 Vierailu Ilmatieteen laitokselle

ke 5.2. klo 16-17 Infoa itsenäiseen työskentelyyn 4. jaksolle

4. JAKSO

la 15.3. virallinen lumimittaus

kaupunki-ilman mittauksia

asennegallupin tekeminen

5. JAKSO

ma 7.4. klo 11.15-12.30 Vierailija koululle/kevään seurantaa

ti 15.4. klo 14.45-16.00 Vierailija koululle/kevään seurantaa

ma 12.5. klo 14.45-16.00 Päätöstilaisuus

Lisäksi tulossa aamuvierailu Viikin koetilan navettaan, ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin.

Opiskelijat kirjoittavat tälle sivulle blogia vierailijoiden esityksistä sekä vierailukäynneistä. Jäämme innolla odottamaan tuotoksia!